Kassan säännöt 1.1.2023

Ylin päätösvalta kassan asioissa on kassankokouksella, johon jokaisella vakuutetulla ja osakkaalla on oikeus osallistua ja käyttää puhevaltaa.

YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 Vakuutuskassan nimi on Mäntän pumpputehtaan sairauskassa.
Kassan kotipaikka on Mänttä-Vilppula.

2 Kassan tarkoituksena on näissä säännöissä määriteltyjen etuuksien myöntäminen.
Kassan toimintaan sovelletaan näiden sääntöjen ohella lakia eläkesäätiöistä ja eläkekassoista (946/2021) ja vakuutuskassalakia (948/2021).
Kassan toimintaa valvoo Finanssivalvonta.

3 Kassassa on oltava vähintään 50 vakuutettua.

TOIMINTAPIIRI JA VAKUUTUSSUHDE

4 Kassan toimintapiirin muodostavat seuraaviin työnantajiin työsuhteessa olevat henkilöt, jotka työskentelevät Mänttä-Vilppulassa: 1. Sulzer Pumps Finland Oy (1598585-0) 2. Javasko Oy (0605346-1) 3. Javasko Machines Oy (2770253-9)
Näitä kutsutaan näissä säännöissä osakkaaksi.

Toimintapiiriin kuulumisen edellytyksenä on, että henkilö saa osakkaalta pääasiallisen toimeentulonsa.
Toimintapiiriin ei voi kuulua henkilö, joka on toisen sairaus- tai vakuutuskassan jäsen.
Määräaikaiseen työsuhteeseen tuleva henkilö hyväksytään kassassa vakuutetuksi, jos vakuutussuhde tulee kestämään vähintään 6 kuukautta.

Kassan vakuutetuksi on oikeutettu liittymään kassan toimintapiiriin kuuluvat henkilöt. Vakuutussuhdetta on haettava 2 kuukauden kuluessa työsuhteen alkamisesta tai osakkaan liittymisestä toimintapiiriin.
Kassan toimintapiiriin kuuluvat lisäksi seuraavat ryhmät alla mainituin edellytyksin:

Eläkeläisvakuutetut – osakkaan palveluksesta suoraan eläkkeelle jäävät henkilöt voivat halutessaan jatkaa vakuutussuhdetta. Edellytyksenä on henkilön yhtäjaksoinen vakuutussuhde kassassa vähintään 20 vuotta ennen eläkkeelle jäämistä. Vakuutussuhteen jatkamisesta on ilmoitettava yhden kuukauden kuluessa eläkepäätöksen saamisesta. Eläkkeelle siirtyvällä tarkoitetaan näissä säännöissä vakuutettuja, jotka siirtyvät vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeelle.

Muu vakuutettu - Kassan toimintapiiriin kuuluvat myös ne henkilöt, jotka ovat oikeutettuja työttömyysturvalain mukaisiin ns. työttömyyspäivärahan lisäpäiviin ja heidät on irtisanottu työnantajan palveluksesta taloudellisista tai tuotannollisista syistä, ja he ovat olleet kassan vakuutettuja ennen työsuhteen päättymistä vähintään 20 vuotta eivätkä ole ansiotyössä eivätkä toimi yrittäjinä. Muun vakuutetun vakuutussuhde kassassa on vapaaehtoinen ja halukkuus vakuutussuhteeseen on ilmaistava yhden kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä. Vakuutussuhde muuttuu eläkeläisvakuutussuhteeksi vakuutetun saatua eläkepäätöksen. Muun vakuutetun on ilmoitettava siitä kassan hallitukselle yhden kuukauden kuluessa.
Kassan hallitus toteaa vakuutussuhteen ehtojen täyttymisen ja päättää vakuutussuhteen alkamisesta.
Hallitus voi erillisellä määräajaksi antamallaan päätöksellä mahdollistaa vakuutussuhteen myös niille osakkaaseen työsuhteessa oleville henkilöille, jotka eivät ole aikaisemmin liittyneet kassan vakuutetuiksi.
Vakuutussuhteen alkaessa vakuutetulle annetaan kassan säännöt. Vakuutettuja tiedotetaan sääntömääräyksistä ja -muutoksista postitse tai sähköpostilla sekä ilmoitustauluilla.

KASSASTA EROAMINEN JA EROTTAMINEN

5 Vakuutettu eroaa kassasta lakatessaan kuulumasta sen toimintapiiriin.

Vakuutettu voi erota kassasta omalla kirjallisella pyynnöllä. Kassasta omasta pyynnöstä eronneella ei ole oikeutta liittyä kassaan uudelleen.

Vakuutettu katsotaan kassasta eronneeksi, mikäli maksuhuomautuksista huolimatta hän ei ole maksanut vakuutusmaksuja kolmen kuukauden ajalta.

Jos vakuutettu on vakuutustapahtuman sattumisen jälkeen vilpillisesti antanut kassalle vääriä tai harhaanjohtavia tietoja, joilla on merkitystä kassan sääntöjen mukaisen etuuden saamiseen tai suuruuteen, tai vakuutettu on tahallisesti aiheuttanut vakuutustapahtuman, on hallituksella oikeus erottaa vakuutettu joko kokonaan tai määräajaksi.

Kassan hallituksen on laadittava näitä tilanteita varten menettelytapaohjeet, joilla varmistetaan vakuutettujen yhdenmukainen kohtelu. Vilpilliseen toimintaan johtanut menettely on saatettava poliisiviranomaisen tutkittavaksi ennen kuin kassan hallitus voi päättää vakuutetun määräaikaisesta erottamisesta. Vakuutettu voidaan kuitenkin erottaa kassasta kokonaan ainoastaan siinä tapauksessa, että hänet on tuomittu rikoksesta vakuutuskassaan kohdistuvan vilpillisen menettelyn vuoksi. Ennen erottamista vakuutettua on kuultava, ja erottamispäätöksen tekee hallitus. Erottamisen kestoaikaa arvioitaessa on otettava huomioon vakuutetun moitittavan menettelyn laatu, laajuus, kestoaika ja menettelyllä saavutettu hyöty.

Vakuutetun vakuutussuhde päättyy työsuhteen päättyessä tai sen palkkakauden lopussa, jolloin kassa on vastaanottanut eroilmoituksen.

6 Osakas eroaa kassasta lakatessaan kuulumasta sen toimintapiiriin tai tekemällä kassalle kirjallisen eroamisilmoituksen vähintään kolme kuukautta ennen eroamispäivää.

Osakasta ei voida erottaa kassasta.

7 Vakuutetulla tai osakkaalla, joka eroaa kassasta, ei ole osuutta kassan varoihin.

VAKUUTUSMAKSUT

8 Vakuutetun vakuutusmaksu on 1,5 prosenttia vakuutetun osakkaalta saamasta ennakkoperintälain (1118/1996) alaisesta palkasta. Palkattomalla lomalla muun kuin sairauden, synnytyksen tai vanhempainloman vuoksi olevalta vakuutetulta peritään 20 euroa kuukaudessa hänen halutessaan säilyttää oikeuden korvauksiin.

Eläkeläisvakuutetun vakuutusmaksu on 1,5 prosenttia eläketulostaan. Palkkaa ja eläkettä samanaikaisesti saavalta henkilöltä peritään vakuutusmaksu sekä palkasta että eläkkeestä.

Muun vakuutetun vakuutusmaksu on 1,5 prosenttia hänen työttömyyskorvauksensa bruttosummasta.

Hoitovapaalla tai opintovapaalla olevalta henkilöltä peritään 20 euroa kuukaudessa hänen halutessaan säilyttää oikeuden korvauksiin.

Osakkaiden vakuutusmaksut ovat Sulzer Pumps Finland Oy:n 13 prosenttia ja Javasko Oy:n ja Javasko Machines Oy:n 8 prosenttia palveluksessaan olevien kassan vakuutettujen vakuutusmaksujen määrästä.

9 Osakas pidättää vakuutettujen vakuutusmaksun vakuutetun palkasta palkanmaksun yhteydessä. Kertyneiden vakuutusmaksujen tilitys kassalle tapahtuu ainakin kerran kuukaudessa.

Eläkkeellä tai osa-aikaeläkkeellä olevan vakuutetun sekä muun vakuutetun on toimitettava kassalle vakuutusmaksun määräämistä varten tarvittavat tiedot ja suoritettava vakuutusmaksunsa hallituksen määräämällä tavalla. Palkattomalla lomalla muun kuin sairauden, synnytyksen tai vanhempainloman vuoksi olevan vakuutetun on suoritettava vakuutusmaksunsa kassan hallituksen määräämällä tavalla. Hallitus voi lisäksi hakemuksesta vapauttaa vakuutetun vakuutusmaksun suorittamisvelvollisuudesta siltä ajalta, kun vakuutettu on työsuhteen päättymättä pitkäaikaisella palkattomalla lomalla opiskelun, lomautuksen tai muun vastaavan syyn vuoksi. Vakuutetulla ei maksuvapautuksen ajalta ole oikeutta näiden sääntöjen mukaisiin etuuksiin.

10 Kassan taloudellisen tilan vaatiessa kassan hallitus voi alentaa tai korottaa vakuutusmaksuja sekä voimassa olevia enimmäis- ja vähimmäismääriä enintään 25 prosentilla.

Maksujen muutos, jonka kestoaika on yli kuusi kuukautta, on toteutettava sääntömuutoksena.

Maksujen muutokselle on saatava ennen niiden toteuttamista osakkaan suostumus.

LISÄETUUDET

11 Kassa korvaa tarpeellisesta hoidosta johtuvia kustannuksia vakuutetulle, jonka terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi, sairauden hoitamiseksi sekä raskauden ja synnytyksen johdosta on turvauduttava lääkärin, hammaslääkärin tai muun asianmukaisen ammattikoulutuksen saaneen henkilön hoitoon. Korvausta maksetaan siltä osin, minkä hoito tarpeettomia kustannuksia välttäen, olisi tullut maksamaan.

Keinohedelmöittämistä ei näiden sääntöjen mukaan pidetä sellaisena sairautena, josta suoritetaan korvausta.

Lisäetuuskorvauksesta vähennetään ennen sen maksamista sairausvakuutuslain tai muun lain mukainen korvaus. Vastaavasti, jos vakuutetulla on oikeus saada korvausta muun maan kuin Suomen lainsäädännön perusteella, kyseinen korvaus voidaan hallituksen harkinnan mukaan ottaa huomioon kokonaan tai osittain kassan korvausta määrättäessä.

KORVATTAVAT KUSTANNUKSET

11.1. Lääkärinpalkkiot
lääkärin vastaanottokäyntipalkkio, ei kuitenkaan leikkauksesta tai siihen verrattavasta toimenpiteestä perittyä palkkiota tai ajokorttitodistukseen liittyvää vastaanottokäyntipalkkiota, ellei hallitus yksittäistapauksessa katso kohtuulliseksi suostua palkkion korvaamiseen joko kokonaan tai osaksi

11.2. Hammashoito
vähintään yhden vuoden kassaan kuuluneelle hammaslääkärin, hammasteknikon, hammashoitajan tai suuhygienistin suorittamasta hoitotyöstä peritty palkkio tai maksu siten, että hoitotyönä pidetään myös hampaiden tutkimusta, oikomishoitoa, proteettisia toimenpiteitä ja hammasteknistä työtä, kuitenkin niin, että suoritettavan korvauksen määrä on enintään 280 euroa vakuutettua kohti kalenterivuodessa

11.3. Julkinen terveydenhuolto
Julkisen sektorin asiakasmaksuina korvataan:
* poliklinikkamaksut
* terveyskeskusmaksut
* sairaalan päiväkirurgia
* sairaalan ja terveyskeskuksen vuodeosaston hoitopäivämaksu enintään 30 vuorokaudelta kalenterivuotta kohti
* laboratoriotutkimukset ja patologian alaan kuuluvat tutkimukset näytteenottoineen
* lääkinnällisen kuntoutuksen ryhmäkäynnit

11.4. Lääkkeet
lääkärin, hammaslääkärin ja rajoitetun määräämisoikeuden saaneen terveydenhuollon ammattihenkilön määräämistä lääkkeistä, kliinisistä ravintovalmisteista, niitä vastaavista tuotteista ja perusvoiteista silloin, kun korvausta on saatu myös sairausvakuutuslain nojalla. Korvaus lasketaan viitehinnasta. Sairausvakuutuslain mukaisten lääkkeiden vuosittaista alkuomavastuuta ei korvata.

11.5. Yksityisen terveydenhuollon tutkimukset ja hoito
a) lääkärin määräämästä laboratoriotutkimuksesta sekä radiologisesta tutkimuksesta peritystä maksusta 75 prosenttia pois lukien syöpähoidot. Tutkimuksen yhteydessä tehtäviä muita toimenpiteitä ei korvata;
b) lääkärin määräämästä fysioterapiasta, fysioterapeuttisista tutkimuksista ja osteopaatin antamasta hoidosta peritystä maksusta 70 prosenttia;
c) lääkärin määräämästä hieronnasta, naprapatia- ja kiropraktiikkahoidosta 50 %, kuitenkin enintään 125 euroa vakuutettua kohti kalenterivuodessa;
d) psykoterapia ja psykologin antama hoito, kuitenkin enintään 125 euroa vakuutettua kohti kalenterivuodessa
e) sairaanhoitajan antama hoito

11.6. Muut korvattavat kustannukset
a) matkat: vakuutetulle aiheutuneet, hoidon kannalta välttämättömät matkakustannukset halvinta kulkutapaa käyttäen silloin, kun korvausta on saatu myös sairausvakuutuslain nojalla

b) apuvälineet: lääkärin määräämien sidosten, apuvälineiden ja tekojäsenten ensimmäinen hankkiminen 400 euron enimmäismäärään saakka korvauskertaa kohti, jos niitä ei ole mahdollista saada joko pysyvästi tai tilapäisesti ilmaiseksi

c) Vähintään yhden vuoden kassaan kuuluneelle vakuutetulle lääkärin tai optikon määräämien silmä- ja piilolasien hinnasta sekä optikon piilolasien sovitusmaksusta ja näöntarkastuksesta aikaisintaan kolmen vuoden väliajoin, kuitenkin niin, että korvauksen enimmäismäärä on 280 euroa. Korvauksen edellytyksenä on, että linssit ovat näkökykyä korjaavat. Silmälasirahaa vastaavan summan voi halutessaan käyttää myös silmien näkökyvyn korjausleikkaukseen. Korvaussummat ja korvauksen uudelleen saamisen edellytykset ovat samat kuin silmälasihankinnan osalta.

LISÄETUUSKORVAUSTEN SAAMISEN EDELLYTYKSET

12 Näiden sääntöjen mukaisen korvauksen maksamisen edellytyksenä on, että
1) tutkimuksen on suorittanut tai hoidon antanut lääkäri tai muu asianmukaisen ammattikoulutuksen saanut henkilö, joka on merkitty sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston Valviran ammattihenkilöiden keskusrekisteriin

2) yksityisessä terveydenhuollossa suoritettu tutkimus tai annettu hoito on tapahtunut yksityisestä terveydenhuollosta annetun lain (152/1990) tarkoittamassa yksityisen terveydenhuollon toimintayksikössä.

Tarpeellisena hoitona ja tutkimuksena pidetään lääketieteellisesti yleisesti hyväksytyn, hyvän hoitokäytännön mukaista sairaudenhoitoa tai terveyden edistämistä ja ylläpitämistä.

Lääkärin määräys on hankittava ennen korvaukseen oikeuttavaa tapahtumaa. Määräyksen perusteella on oikeus korvaukseen yhden vuoden ajan määräyksen antamisesta. Yhdellä määräyksellä korvataan enintään 15 tutkimus- tai hoitokertaa, jos tutkimus on suoritettu tai hoito on annettu vuoden kuluessa määräyksen antamisesta.

Ulkomailla annettu hoito korvataan enintään siihen määrään asti, mikä Suomessa annetusta hoidosta olisi maksettu. Matkakuluja ulkomailla ei korvata.

Sääntöjen mukaisia lisäetuuskorvauksia, joissa on enimmäiseuromäärä, voidaan korottaa kassankokouksen päätöksellä seuraavan vuoden alusta lukien elinkustannusindeksiä vastaavaksi.

13 Kassan vastuu lisäetuuksien osalta alkaa vakuutussuhteen alkamisesta lukien ja päättyy vakuutussuhteen päättyessä. Kassa korvaa ainoastaan vakuutussuhteen aikana syntyneitä kustannuksia.

Kustannusten katsotaan syntyvän silloin kun hoito annetaan tai tutkimus suoritetaan. Korvausten vuotuisia enimmäismääriä tarkasteltaessa korvausperuste määräytyy hoitoajankohdan mukaan riippumatta siitä, milloin kustannukset on maksettu.

LISÄETUUKSIA KOSKEVAT RAJOITUKSET

14 Jos vakuutettu on palkattomasti pois työstä jonkin muun syyn kuin sairauden vuoksi eikä maksa vakuutusmaksua tältä ajalta itse, hänelle ei makseta näiden sääntöjen kohdan 11 mukaisia lisäetuuksia.

Lisäetuuksia ei suoriteta ulkomaankomennuksen ajalta.

15 Jos vakuutettu on vakuutustapahtuman sattumisen jälkeen vilpillisesti antanut kassalle vääriä tai harhaanjohtavia tietoja, joilla on merkitystä lisäetuuden saamiseen tai suuruuteen, on hallituksella oikeus erottaa vakuutettu joko kokonaan tai määräajaksi tai hänelle kuuluva etuus evätä tai sitä alentaa sen mukaan kuin olosuhteet huomioon ottaen on kohtuullista.

Kassan hallituksen on laadittava näitä tilanteita varten menettelytapaohjeet, joilla varmistetaan vakuutettujen yhdenmukainen kohtelu. Vilpilliseen toimintaan johtanut menettely on saatettava poliisiviranomaisen tutkittavaksi ennen kuin kassan hallitus voi päättää vakuutetun määräaikaisesta erottamisesta. Vakuutettu voidaan kuitenkin erottaa kassasta kokonaan ainoastaan siinä tapauksessa, että hänet on tuomittu rikoksesta vakuutuskassaan kohdistuvan vilpillisen menettelyn vuoksi. Ennen erottamista tai etuuden epäämistä tai alentamista on vakuutettua tai edunsaajaa kuultava sekä huomioitava vakuutettujen tai edunsaajan menettely asiassa ja maksetun etuuden määrä.

Ennen erottamista tai etuuden epäämistä tai alentamista on vakuutettua kuultava sekä huomioitava vakuutetun menettely asiassa ja maksetun etuuden määrä.
Kassa on lisäetuuksien osalta vapaa vastuusta sellaista vakuutettua kohtaan, joka on tahallisesti aiheuttanut vakuutustapahtuman.

Jos vakuutettu on aiheuttanut vakuutustapahtuman törkeällä huolimattomuudella, voidaan hänelle kuuluva lisäetuus evätä, sitä alentaa tai jo myönnetyn etuuden suorittaminen keskeyttää sen mukaan kuin olosuhteet huomioon ottaen on kohtuullista. Samoin toimitaan, jos vakuutettu on tahallisesti estänyt parantumistaan tai ilman hyväksyttävää syytä ei ole suostunut kassan osoittaman lääkärin määräämään tutkimukseen tai hoitoon, vakavaa terveydellistä vahingonvaaraa aiheuttavaa toimenpidettä lukuun ottamatta. Ennen etuuden epäämistä tai alentamista tai myönnetyn etuuden suorittamisen keskeyttämistä on vakuutettua kuultava sekä huomioitava vakuutetun menettely asiassa ja maksetun etuuden määrä.

16 Hallituksella on oikeus määrätä, ketä palveluntuottajaa on käytettävä, kun kyse on näiden sääntöjen perusteella lisäetuutena korvattavasta hoidosta.

Vakuutettu on velvollinen käymään kassan hallituksen määräyksestä korvausasian selvittämistä varten tutkittavana hallituksen osoittamalla palveluntuottajalla kassan kustannuksella.

Jos vakuutettu ei noudata 1 tai 2 kappaleen määräyksiä, voidaan korvaus evätä joko kokonaan tai osaksi.

LISÄETUUKSIEN HAKEMINEN JA SUORITTAMINEN

17 Näiden sääntöjen mukaista lisäetuutta on haettava kirjallisesti. Hakemukseen on liitettävä tarpeelliseksi katsottava selvitys.

Lisäetuuskorvausta on haettava kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun maksu, josta korvausta haetaan, on suoritettu. Myöhästymisestä huolimatta etuus voidaan kuitenkin myöntää joko kokonaan tai osaksi, jos sen epäämistä on pidettävä kohtuuttomana.

Etuushakemukset on käsiteltävä kiireellisinä. Etuuden viivästymiseen sovelletaan vakuutuskassalain 6 luku 8 §:n säännöksiä.

18 Näiden sääntöjen kohdan 11 mukainen korvaus voidaan suorittaa täysimääräisenä, jos sairausvakuutuslain tai muun lain mukaisen korvauksen saaminen viivästyy vakuutetusta riippumattomasta syystä ja mikäli vakuutettu sitoutuu suorittamaan lain nojalla saamastaan korvausmäärästä takaisin kassalle sen suorittamaa korvausta vastaavan osan.
19 Jos vakuutettu on saanut näiden sääntöjen mukaista lisäetuutta enemmän kuin mihin hänellä on ollut oikeus, on aiheettomasti maksettu etuus perittävä takaisin. Aiheettomasti maksetun lisäetuuden perinnässä on noudatettava hyvää perintätapaa ja vakuutettua on kuultava.
Takaisinperinnästä voidaan luopua joko kokonaan tai osittain, jos tämä katsotaan kohtuulliseksi eikä aiheeton maksaminen ole johtunut vakuutetun vilpillisestä menettelystä tai jos aiheettomasti maksettu määrä on vähäinen. Takaisinperittävä määrä voidaan kuitata kassan myöhemmin maksamasta lisäetuudesta, jos vakuutettu siihen suostuu.
Kassan hallituksen on laadittava näitä tilanteita varten menettelytapaohjeet, joilla varmistetaan vakuutettujen yhdenmukainen kohtelu.

MUUTOKSENHAKU LISÄETUUSPÄÄTÖKSEEN

20 Kassan lisäetuuspäätökseen tyytymätön voi pyytää asiassa ratkaisusuositusta Vakuutus- ja rahoitusneuvonnasta. Ratkaisusuositusta koskeva pyyntö on toimitettava omaan kassaan tai Vakuutus- ja rahoitusneuvontaan 30 päivän kuluessa siitä, kun vakuutettu on saanut tiedon päätöksestä. Vakuutetun katsotaan saaneen tiedon päätöksestä seitsemäntenä päivänä päätöksen postituspäivästä.

Lisäetuuspäätökseen tyytymätön voi saattaa asian myös tuomioistuimen ratkaistavaksi. Kanne on nostettava kolmen vuoden kuluessa siitä, kun etuuspäätökseen tyytymätön sai kirjallisesti tiedon kassan päätöksestä ja kolmen vuoden määräajasta. Tuomioistuin on kassan kotipaikan yleinen alioikeus eli Pirkanmaan käräjäoikeus. Kanne voidaan tutkia myös siinä käräjäoikeudessa, jonka tuomiopiirissä vaatimuksen esittäjällä on kotipaikka tai vakituinen asuinpaikka.

OMAN PÄÄOMAN RAHASTOT

21 Kassalla on vararahasto ja käyttörahasto.

Vararahastoa on kartutettava vuosittain vähintään 20 prosentilla tilinpäätöksen osoittamasta ylijäämästä sen jälkeen, kun siitä on vähennetty taseen osoittama alijäämä edellisiltä tilikausilta.

Kun vararahasto on vähintään yhtä suuri kuin tilikauden ja kahden edellisen tilikauden vakuutusmaksutulon keskimäärä, ei siirto vararahastoon enää ole pakollinen.

Vararahastoa saadaan alentaa kassankokouksen päätöksen mukaisesti ainoastaan vahvistetun taseen osoittaman alijäämän peittämiseksi.

Sen estämättä, mitä 4 kappaleessa on määrätty, Finanssivalvonta voi hakemuksesta antaa kassalle luvan erityisistä syistä alentaa vararahastonsa määrää, ei yleensä kuitenkaan täyden vararahaston määrää pienemmäksi.

22 Käyttörahastoon on siirrettävä se osa ylijäämästä, jota ei ole siirretty vararahastoon.

Käyttörahastoa saadaan käyttää:
1) tilinpäätöksen osoittaman alijäämän ensisijaiseen peittämiseen;
2) hallituksen harkinnan mukaan kassan säännöissä mainittujen lisäetuuksien lisäämiseksi.

Suunnitelma käyttörahaston käytöstä tehdään enintään vuodeksi kerrallaan.

VASTUUVELKA

23 Kassan vastuuvelan muodostaa korvausvastuu, joka vastaa sattuneiden vakuutustapahtumien johdosta suoritettavia, maksamatta olevia korvausmääriä ja muita määriä.

Korvausvastuu lasketaan tilinpäätökseen Finanssivalvonnan määräysten mukaista laskuperustetta noudattaen.

TILINPÄÄTÖS

24 Kassan tilikautena on kalenterivuosi.

Kultakin tilikaudelta on laadittava sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (1196/2021) ja Finanssivalvonnan antamien määräysten mukainen tilinpäätös, joka käsittää tuloslaskelman ja taseen liitetietoineen. Tilinpäätökseen on liitettävä toimintakertomus. Tilinpäätös ja toimintakertomus on annettava tilintarkastajille tarkastettavaksi vähintään kuukautta ennen varsinaista kassankokousta.

25 Jos käyttörahasto ei riitä kassan alijäämän peittämiseen, käytetään siihen vararahastoa.

Kassassa ei ole vakuutuskassalain 4 luvun 12 §:ssä tarkoitettua lisämaksuvelvollisuutta.

TILINTARKASTUS

26 Kassalla on yksi kalenterivuodeksi kerrallaan valittu tilintarkastaja. Tilintarkastajaksi voidaan valita luonnollinen henkilö tai hyväksytty tilintarkastusyhteisö. Tilintarkastajaksi valitulle luonnolliselle henkilölle on valittava varatilintarkastaja. Valitulle tilintarkastusyhteisölle ei valita varatilintarkastajaa. Tilintarkastajan ja tämän varatilintarkastajan on oltava tilintarkastuslaissa (1141/2015) tarkoitettu tilintarkastaja.

KASSANKOKOUS

27 Ylin päättämisvalta kassan asioissa on kassankokouksella, johon jokaisella vakuutetulla ja osakkaalla on oikeus osallistua ja käyttää puhevaltaa.

Kassankokous on pidettävä kassan kotipaikassa.

28 Kassankokouksessa on kullakin vakuutetulla 1 ääni. Vakuutettu käyttää oikeuttaan kassankokouksessa henkilökohtaisesti tai asiamiehen välityksellä. Asiamiehellä on oikeus edustaa enintään 4 vakuutettua.

Osakkaat edustavat kassankokouksessa äänimäärää, joka on 20 prosenttia kokouksessa edustettuina olevien vakuutettujen yhteisestä äänimäärästä.

Vakuutetun asiamiehen ja osakkaan asiamiehen tulee esittää päivätty ja yksilöity valtakirja.

29 Kassalla on vuosittain 2 varsinaista kassankokousta.

Viimeistään huhtikuussa pidettävässä varsinaisessa kassankokouksessa:
1) esitetään tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus;
2) päätetään edellisen vuoden tilinpäätöksen vahvistamisesta;
3) päätetään ylijäämän käyttämisestä tai alijäämän peittämisestä;
4) päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja kassanjohtajalle;
5) päätetään muista toimenpiteistä, joihin edellisen vuoden toiminta ja tilinpäätös saattavat antaa aihetta
6) käsitellään muut kokouskutsussa mahdollisesti mainitut asiat.

Viimeistään marraskuussa pidettävässä varsinaisessa kassankokouksessa:
1) määrätään hallituksen puheenjohtajan vuosi- ja kokouspalkkio, muiden jäsenten kokouspalkkio sekä tilintarkastajan palkkio;
2) valitaan tarvittavat jäsenet ja varajäsenet erovuoroisten hallituksen jäsenten ja varajäsenten tilalle;
3) valitaan tilintarkastaja ja tarvittava varatilintarkastaja
4) käsitellään muut kokouskutsussa mahdollisesti mainitut asiat.

30 Ylimääräinen kassankokous on pidettävä, kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta.

Ylimääräinen kassankokous on niin ikään pidettävä, jos kassankokouksessa äänioikeutetut, joilla on vähintään yksi kymmenesosa äänioikeutettujen yhteenlasketusta äänimäärästä, tai Finanssivalvonta tai kassan tilintarkastaja sitä kirjallisesti vaatii ilmoittamansa asian käsittelyä varten.

31 Vakuutetulla tai osakkaalla on oikeus saada haluamansa asia kassankokouksen käsiteltäväksi. Vaatimus tulee esittää hallitukselle kirjallisesti niin hyvissä ajoin, jotta asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

32 Kutsu kassankokoukseen on toimitettava aikaisintaan neljä viikkoa ja viimeistään viikkoa ennen kokousta. Jos päätöksen tekeminen kassankokouksessa käsiteltävässä asiassa siirretään jatkokokoukseen, on siihen toimitettava eri kutsu silloin, kun kokous pidetään myöhemmin kuin neljän viikon kuluttua.

Kokouskutsu saatetaan tiedoksi osakkaiden ilmoitustauluilla, ja eläkeläis- ja muille vakuutetuille postitse tai sähköpostilla.

Kokouskutsu ylimääräiseen kassankokoukseen on toimitettava kahden viikon kuluessa sääntöjen 30 kohdan 2 kappaleessa tarkoitetun vaatimuksen esittämisestä.

33 Kassankokouksen kokouskutsussa on mainittava kokousaika ja -paikka sekä kokouksessa käsiteltävät asiat. Jos kokouksessa käsitellään sääntöjen muuttamista, on muutoksen pääasiallinen sisältö mainittava kokouskutsussa.

Silloin, kun kassankokouksessa käsitellään tilinpäätöstä, on tilinpäätöstä koskevat asiakirjat tai niiden jäljennökset pidettävä vähintään viikon ajan ennen kokousta kassan toimistossa kassan vakuutettujen nähtävinä. Asiakirjat on oltava nähtävillä myös kassankokouksessa. Vastaavasti on meneteltävä, kun kassankokouksessa käsitellään sääntöjen muuttamista koskevaa asiaa. Nähtävillä olosta on ilmoitettava kokouskutsussa.

34 Kassankokouksessa puhetta johtaa kokouksen tähän tehtävään valitsema henkilö.

Kassankokouksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut enemmän kuin puolet annetuista äänistä, ellei laki tai näiden sääntöjen muu kohta toisin määrää. Äänten mennessä tasan puheenjohtajan ääni ratkaisee. Vaaleissa katsotaan valituksi se, joka saa eniten ääniä. Äänten mennessä tasan ratkaistaan vaali arvalla.

Päätös, joka koskee kassan sääntöjen muuttamista, on pätevä vain, jos äänioikeutetut, joilla on vähintään kaksi kolmasosaa kokouksessa edustetusta äänimäärästä, ovat sitä kannattaneet.

Jos sääntöjen muutos koskee välittömästi osakkaan oikeuksia tai velvollisuuksia, on muutoksen vahvistamisen edellytyksenä lisäksi, että osakas on kassankokouksessa tai muutoin muutoksen hyväksynyt. Mikäli osakkaita on useampia, on muutoksen vahvistamisen edellytyksenä, että vähintään kaksi kolmannesta kaikista osakkaista on muutoksen kassankokouksessa tai muutoin hyväksynyt. Lisäksi edellytetään muutoksen hyväksyneiden osakkaiden äänimäärän edustavan vähintään kahta kolmannesta siitä äänimäärästä, joka osakkailla yhteensä olisi ollut, mikäli kaikki osakkaat olisivat olleet edustettuina kassankokouksessa.

35 Asiasta, jonka käsittelyssä ei ole noudatettu eläkesäätiö- ja eläkekassalain säännöksiä menettelytavoista tai näiden sääntöjen kokouskutsua koskevia määräyksiä, saadaan tehdä päätös vain, jos ne vakuutetut ja osakkaat, joita laiminlyönti koskee, antavat siihen suostumuksensa. Jos asiasta on lain tai näiden sääntöjen mukaan käsiteltävä kassankokouksessa, saa kassankokous päättää siitä, vaikkei asiaa ole mainittu kokouskutsussa. Kassankokous voi niin ikään aina päättää ylimääräisen kassankokouksen koolle kutsumisesta määrättyä asiaa käsittelemään.

36 Kassankokouksessa pidetään pöytäkirjaa, johon merkitään paikalla olleet äänioikeutetut ja heidän äänimääränsä, kokouksessa tehdyt päätökset, sekä äänestyksen tulos silloin, kun päätöksestä on äänestetty. Pöytäkirja on puheenjohtajan ja vähintään yhden kokouksessa sitä varten valitun äänioikeutetun tarkastettava ja allekirjoitettava. Pöytäkirjat on numeroitava juoksevasti ja säilytettävä luotettavalla tavalla. Pöytäkirja on viimeistään kahden viikon kuluttua kokouksesta pidettävä kassan toimistossa tai muutoin vakuutettujen ja osakkaiden nähtävänä. Osakkailla ja vakuutetuilla on oikeus saada jäljennös pöytäkirjasta ja sen liitteistä.

HALLITUS

37 Kassan hallitukseen kuuluu 5 varsinaista jäsentä, joista jokaisella on oltava henkilökohtainen varajäsen.

Hallituksen valitsee kassankokous. Kassan vakuutetut valitsevat 4 varsinaista hallituksen jäsentä varajäsenineen. 

Osakkaat valitsevat yhden varsinaisen jäsenen ja varajäsenen.

Hallituksen jäsenen toimikausi on 2 kalenterivuotta. Hallituksesta eroaa joka vuosi 2 kassan vakuutettujen valitsemaa varsinaista jäsentä varajäsenineen sekä joka toinen vuosi osakkaiden valitsema varsinainen jäsen ja varajäsen.

Hallituksen jäsenelle ja varajäsenelle maksetaan kokouspalkkio, jonka määrästä päättää kassankokous.

38 Hallitus edustaa kassaa sekä huolehtii kassan hallinnosta ja kassan toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä.

Hallituksen tehtävänä on erityisesti:
1) valita ja erottaa kassanjohtaja ja kassan toimihenkilö sekä määrätä heidän toimenhoitonsa ehdoista;
2) antaa kassanjohtajalle kassan juoksevan hallinnon ja muun toiminnan hoitamista varten tarvittavat ohjeet ja määräykset;
3) vastata kassan kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä;
4) päättää kassan varojen sijoittamisesta ja lainojen ottamisesta;
5) päättää etuuksien myöntämisestä, ellei hallitus ole antanut ratkaisuoikeuksia kassanjohtajalle tai kassan toimihenkilölle;
6) kutsua koolle kassankokous ja valmistella kokouksessa käsiteltävät asiat sekä tehdä toimintakertomuksessa kokoukselle esitys tilinpäätöksen osoittamaa yli- tai alijäämää koskeviksi toimenpiteiksi
7) antaa oikeus kassan nimen kirjoittamiseen

39 Hallitus valitsee keskuudestaan vuosittain puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Kassanjohtaja ei voi toimia hallituksen puheenjohtajana.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta. Puheenjohtajan on kutsuttava hallitus koolle, jos hallituksen jäsen tai kassanjohtaja sitä vaatii.

Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään 2 muuta jäsentä on paikalla.

Hallituksen päätökseksi tulee se ehdotus, jota enemmän kuin puolet läsnä olevista on kannattanut. Äänten mennessä tasan puheenjohtajan ääni ratkaisee.

Hallituksen jäsen tai kassanjohtaja ei saa ottaa osaa sellaisen asian käsittelyyn, joka koskee hänen ja kassan välistä suhdetta tai muutoin hänen yksityistä etuaan.

40 Hallituksen kokouksesta on laadittava pöytäkirja, jonka allekirjoittavat kokouksen puheenjohtaja ja pöytäkirjan laatija. Pöytäkirjan tarkastaa vähintään yksi hallituksen kutakin kokousta varten siihen erikseen valitsema jäsen.

Hallituksen jäsenellä ja kassanjohtajalla on oikeus saada eriävä mielipiteensä merkityksi pöytäkirjaan. Pöytäkirjat on numeroitava juoksevasti ja säilytettävä luotettavalla tavalla.

Pöytäkirjaan on merkittävä:
1) kokouksen päivämäärä, sen alkamis- ja päättymisaika sekä kokouspaikka;
2) kokouksessa paikalla olleet hallituksen jäsenet sekä muut henkilöt;
3) kokouksessa käsitellyt asiat, siinä tehdyt päätökset ja suoritetut äänestykset sekä eriävät mielipiteet
4) esteellisyydet ja muut tarpeellisiksi katsotut seikat.

KASSANJOHTAJA

41 Kassalla on toimitusjohtaja, jota nimitetään kassanjohtajaksi. Kassanjohtajan tehtävänä on hoitaa kassan juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Kassanjohtajan on huolehdittava, että kassan kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.

Kassanjohtajalla on oikeus edustaa kassaa sellaisessa asiassa, joka eläkesäätiö ja eläkekassalain 4 luvun 13 §:n mukaan kuuluu hänen tehtäviinsä.

KASSAN NIMENKIRJOITUS

42 Kassan nimen kirjoittavat hallituksen jäsen, kassanjohtaja tai hallituksen valtuuttama kassan toimihenkilö, kaksi yhdessä.

VAROJEN SIJOITTAMINEN JA LAINANOTTO

43 Kassan on sijoitettava varansa turvaavasti ja tuottavasti sekä maksuvalmius varmistaen.
Kassan varoja ei saa käyttää kassan toiminnalle vieraaseen tarkoitukseen.

Kassan on sopeutettava toimintansa sellaiseksi, että toiminta on mahdollista ilman lainanottoa. Kassa saa kuitenkin ottaa tilapäisesti lyhytaikaisia lainoja maksuvalmiuden ylläpitämiseksi. Kassa ei saa antaa takausta.

OSAKKAAN VELVOLLISUUKSIEN MUUTTAMINEN

44 Jos osakas haluaa muuttaa näissä säännöissä mainittuja osakasta koskevia velvollisuuksia, on siitä kirjallisesti ilmoitettava kassalle vähintään 3 kuukautta ennen muutoksen voimaantuloa.

SULAUTUMINEN JA JAKAUTUMINEN

45 Kassa ei voi sulautua tai jakautua vakuutuskassalain 7 luvussa säädetyllä tavalla.

LAKISÄÄTEINEN SELVITYSTILA JA KASSAN PURKAMIINEN

46 Vakuutuskassan lakisääteisen selvitystilan ja purkamisen ja niiden edellyttämien toimenpiteiden osalta on toimittava siten kuin vakuutuskassalain 9 luvussa säädetään.

Kassa on asetettava selvitystilaan ja purettava:
1) jollei vakuutettujen lukumäärä kahden viimeksi kuluneen kalenterivuoden päättyessä ole täyttänyt näissä säännöissä määrättyä vähimmäismäärää, eikä voida pitää todennäköisenä, että lukumäärä lähinnä seuraavan neljän seuraavan kuukauden aikana nousee edellä tarkoitetusta korkeampaan määrään;
2) jos kassan tilinpäätös osoittaa alijäämää eikä alijäämää ole katettu kahden seuraavan tilikauden aikana;
3) jos kassa ei täytä vastuuvelan laskentaperusteita tai vastuuvelan kattamista ja katteen eriyttämistä koskevia vaatimuksia
4) jos kaikki sen osakkaat lopettavat sen toimintansa, jonka piirissä vakuutetut henkilöt toimivat
5) jos säännöissä erikseen niin määrätään
6) jos Finanssivalvonta on määrännyt kassan purettavaksi

47 Kassan purkautuessa jäljelle jäävät varat jaetaan niille, jotka selvitystilan alkaessa olivat kassan vakuutettuja.

Varat jaetaan heidän selvitystilan alkamista välittömästi edeltäviltä 60 kuukaudelta suorittamiensa vakuutusmaksujen osoittamassa suhteessa. Jos jaettava määrä on vähäinen, voi kassankokous kahden kolmasosan äänten enemmistöllä tehdä päätöksen, että varat käytetään johonkin muuhun kassan toimintaa vastaavaan tai yleishyödylliseen tarkoitukseen.